Etusivu > Seurakunta > Historiaa > 1900-luvun alkupuoli

Vaihtelevan toiminnan kausi

Vuonna 1904 seurakunta osti Vapaudenkatu 41:ssä olevan talon ja tontin rakentaakseen sille ruokoushuoneen. Vielä saman vuoden aikana tontille rakennettiin tilava Lähetystalo Bethel, joka palveli seurakuntaa yli 50 vuotta. Nykyisin tontilla on Jyväskylän kaupunginkirjasto. Bethelin rakennustyötä johti tunnettu vapaakirkollinen vaikuttaja Hjalmar Braxén. Hän päätti puheensa talon vihkiäisissä sanoihin: "Siunatkoon nyt Kaikkivaltias Jumala Bethel-talon Jyväskylän hyväksi tulevina päivinä. Levitköön siitä iankaikkisen elämän virtoja laajalle virvoittaen ihmisvainioita hedelmää kantavaksi Jumalan valtakunnalle." Nämä sanat sopivat toivotukseksi ja elämänohjeeksi seurakunnallemme yhä vieläkin.

1900-luvun alussa uusi herätys Toimittaja, kirjailija, sananjulistaja, pastori Vilho Rantanen kirjoittaa 75-vuotisjulkaisussa 1900-luvun alun seurakuntaelämästä: "Nyreenin herätys oli jo kaukana. Kuivemmat ajat olivat tulleet. Vanha kantajoukko oli jäljellä, ruotsia puhuvia tätejä, sillä siihen aikaan Jyväskylä oli sangen ruotsalainen kaupunki. Suuren herätyksen pilviä ei ollut taivaalla. Kuivaakin aikaa oli ja riitoja. Jollei näet paholainen muuten saa siunauksen virtoja tyrehtymään, niin hän yllyttää uskovat riitelemään keskenään."

Mutta uusi aika oli tulossa. Jumala ei ollut hylännyt seurakuntaa. Hän lähetti vuonna 1913 Peräseinäjoelta kaksi nuorta miestä Eeli ja William Jokisen saarnaamaan Sanaa Jyväskylään. Heidän kauttaan syntyi uusi herätys, joka kosketti etupäässä nuorisoa. Sadat nuoret tulivat kokouksissa uskoon ja Lähetystalo Bethel täyttyi ilta illalta kokouksiin tulijoista. Yleisömäärän kasvaessa kokoukset jouduttiin siirtämään kaupungintalolle. Sinnekin tuli kansaa niin paljon, että poliiseja tarvittiin kaupungintalon ovelle estämään liika tungos. Rantasen mukaan kaupungin poliisimestari kutsui veljekset luokseen ja pyyteli: "Menkää nyt hetkeksi pois, jotta kansa rauhoittuu. Tulkaa sitten uudelleen." Kerrotaan kaupungin lääkärinkin käyneen varoittamassa ihmisten hermoille käyvistä kokouksista. Ne saivat kuitenkin jatkua ja kestivät kuusi viikkoa ja uudistivat koko seurakunnan elämän.

Eeli ja William Jokisen kokouksista sai alkunsa CE-nuorisoliike, johon vuonna 1914 kuului 130 jäsentä ja, joka eli kukoistusaikaansa 1920-luvulla. Seurakunnan jäsenmäärää se ei suurestikaan kasvattanut, koska liikkeeseen kuuluminen ei edellyttänyt seurakuntaan kuulumista. Sen sijaan seurakunnan työhön sillä oli suuresti virvoittava vaikutus. Eeli Jokinen muutti itsekin asumaan Jyväskylään 1916 ja oli suureksi siunaukseksi seurakunnalle monen vuosikymmenen ajan.

Jyväskylän seurakunta aloitti Keski-Suomen maakuntaan ulottuvan työn vuonna 1921, jolloin perustettiin Keski-Suomen Piirilähetys tätä työtä varten. Kesällä 1925 Jokisen veljekset tekivät uuden aluevaltauksen hankkimalla suuren yli 1000 henkilöä vetävän kokousteltan, josta tuli suurmenestys, vaikkakin vastustajat nimittivät sitä "Jokisen veljesten sirkukseksi". Ennen pitkää erityisesti vapaissa suunnissa kesän telttatoiminta tuli yleiseksi käytännöksi, joka jatkuu monin paikoin, erityisesti maaseudulla, vielä edelleenkin.

Kun Jyväskylään vuonna 1926 perustettiin Helluntaiseurakunta, osa Vapaaseurakunnan jäsenistä liittyi sinne. Yhteistoimintaakin kuitenkin oli mm. yhteisille juhlille kokoontumista.

Alkuvuosikymmeninä sananjulistuksesta huolehtivat pääasiassa kiertävät saarnaajat. Vakituisten sananjulistajien aika alkoi 1930-luvulla. Sen aloitti Viklas Kankaanpää, joka palveli seurakuntaa 1931-1932. Häntä seurasi entinen Leppävirran kappalainen Väinö Pfaler, jonka työkausi kesti 10 vuotta.

Sota-aika oli seurakunnan toiminnassa luonnollisista syistä hiljaisempaa. Bethel-rukoushuonekin joutui toimimaan sotaväen ja siirtoväen väliaikaisena asuntona, jopa sairaalanakin. Kokouksia kuitenkin pidettiin, missä voitiin, ja suurempiin juhliin saatiin kokouspaikaksi kaupunginkirkko rovasti Paunun ystävällisellä myötävaikutuksella.

Sotien jälkeen seurakunnan pastoriksi tuli Väinö Välkiö. Hänen puolisonsa Nanni Välkiö johti kitarakuoroa ennen Sara Fagerlundia, joka aloitti kuorotoiminnan johtamisen vuonna 1947. Hänen työnsä seurakunnan musiikkitoiminnassa oli menestyksellinen ja kesti 30 vuotta.

Sinä aikana opettajana leipätyönsä tehnyt Sara Fagerlund johti sekakuoroa, kitarakuoroa ja nuortenkuoroa, joilla kaikilla olo merkittävä vaikutus koko seurakunnan toimintaan.

 
Jyväskylän Vapaaseurakunta | Puutarhakatu 16, Jyväskylä | Rajakatu 20 B 18, 40200 Jyväskylä | Puh. (014) 614 026 | toimisto@jyvaskylanvapaaseurakunta.fi | www.jyvaskylanvapaaseurakunta.fi